Siirry sisältöön

Tekijä: admin

Julkaistu Kommentoi Kuningas Auto

Yksityisautoilu ja politisoituminen Suomessa 1945 – 1980

Yksityisautoilu on herättänyt tunteita koko auton elinkaaren ajan. Kuningas Auto erittelee Suomen massa-autoistumisen monia ulottuvuuksia sotien jälkeisinä vuosikymmeninä ja ristiriitaista suhtautumista nopeasti laajentuneeseen autoiluun. Jos korvat kestävät, johdantona aiheeseen voi kuunnella kansantaiteilija Irwin Goodmanin esittämän, vähemmälle huomiolle jääneen kupletin ”Yli vaan” (1966).

Teos on omakustanne. Käsikirjoitus ajoi karille historia-alan tiedekustantajan vertaisarvioinnissa. Kriittisiin arvioihin suhtautuu ensireaktiona helposti liian henkilökohtaisesti, mutta eipä edes Paavo Väyrynen kuollut harmitukseen. Käsikirjoituksessa oli heikkouksia ja historia-alan perustutkimukseksi työn kysymyksenasettelu ja käsittelytapa ovat laveita. Sekin on hyväksyttävä, että tutkijoiden välillä voi olla historianfilosofisia eroja.

Teksti sai luvan pienten korjausten jälkeen mennä saman tien taittoon ja painoon, sillä bensa ja sähköt loppuivat tämän projektin osalta tähän. Palveluntarjoaja teki nopeasti kivan kirjan. Pientä rosoa omakustanteesta löytyy, jos joku haluaa virheitä kaivella. Suuri kiitos työtäni tukeneelle Suomen Tietokirjailijat ry:lle!

Kirjaa voi tilata verkkokaupasta (Books on Demand) sopuhintaan 19.90 euroa. Teos on saatavilla myöhemmin myös e-kirjana, nimellistä korvausta vastaan.

Tässä linkki kirjaan:

Julkaistu Kommentoi Pähkinäsaaren rauha 700 vuotta
Pähkinäsaaren rauhan 700-vuotisjuhlan kunniaksi hieman analyysiä pohjoisen Sisä-Suomen keskiaikaisista rajoista. Oliko nykyinen Viitasaaren Kärnänkoski vuoden 1323 "Kolumakoski " ? Kivikkoiselta (kolu) vaikuttaa ja erämaafiilis on kohdallaan (kuva syyskuulta 2023).  Mitä uutta geneettinen tutkimus on tuonut asutushistoriaan ja ketä olivat lappalaiset ja Lappalaiset?
Kärnänkoski-kuva

Tässä alla minun artikkelini Pähkinäsaaresta ja Pähkinäsaaren rauhasta:

Pahkinasaaresta

Julkaistu Kommentoi Älä sano koskaan ei koskaan?

Arvelin Pähkinäsaaren rauhan rajan olevan suunnilleen viimeinen Suomen historian kysymys, mihin ottaisin kantaa. Historiallisessa Aikakauskirjassa 1/2022 tätä aihetta on nyt sivuttu, artikkelini käsittelee osana Ylä-Savon historiaprojektia Pohjois-Savon varhaisinta rajanmuodostusta. Kannatan Nilsiän Karjalankoskea.

https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/

Historiallinen Aikakauskirja on Suomen Historiallisen Seuran ja Historian Ystäväin Liiton julkaisema tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkeleita, katsauksia, arvosteluja ja keskustelupuheenvuoroja kaikilta historiantutkimuksen osa-alueilta.

Julkaistu Kommentoi Ylä-Savon historiaa

Vuosi 2021 sujuu Ylä-Savon historian parissa projektitutkijana. Savon pohjoisimmalla alueella on vahva ja omaperäinen identiteetti. Sitä myös halutaan vaalia, kuten Olvi-säätiön rahoittama tutkimushanke Ylä-Savon asutuksesta ja taloudesta pitkällä aikavälillä osoittaa.

https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/10/olvi-saation-lahja-130-vuotiaalle-iisalmen-kaupungille-kytkee-yla-savon-osaksi-maailman-taloushistoriaa

Projektissa olen päässyt verestämään vanhaa harrastusta, Itä-Suomen varhaisempaa suku- ja asutushistoriaa. Keskiajalla ja vielä 1500-luvulla Ylä-Savo oli paljolti erämaata ja sisämaan "Pikku-Lappi", mutta vasta 1540-luvulta alkavien lähteiden vuoksi aiempi asutustilanne on tarkemmin tuntematon. Ylä-Savon alue alkoi keskiajalta lähtien hahmottua erilaisten rajanvetojen kautta, kun asutus tiheni ja samalla Ruotsi ja Venäjä kehittyivät alueellisiksi valtakunniksi.

Julkaistu Kommentoi Autohistoriaa

Kun historia on ammatin ohella harrastus, niin muiden töiden rinnalla (ja Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämällä apurahalla) olen kuljettanut autohistoriallista tietokirjaprojektia, joka keskittyy Suomen autoistumisen kiihkeimpään ajanjaksoon 1950 – 1980. Pääasiallinen mielenkiintoni ei ole autoissa sinänsä – niin nostalgisia kuin ne ovatkin – ja tekniikassa olen aika huono (kunhan autossa on takaveto ja riittävästi rautaa alla). Olen kiinnostunut selittämään, kuinka massa-autoilun läpimurto verraten lyhyessä ajassa vaikutti talouteen, politiikkaan ja (liikenne)kulttuuriin. Paljonhan aiheesta on kirjoitettu (yhteiskunnallinen keskustelu liikenteen ongelmista, autot ja autokauppa), mutta joistakin teemoista on vaikea löytää kerrassaan mitään (autokorjaamot ja -purkaamot). Suomen kehityksen vahvempi asettaminen kansainvälisiin yhteyksiinsä olisi sekin paikallaan.

Julkaistu Kommentoi Artturi Nyyssösen ”tarina” julkaistu 1.10.2020

Jyväskyläläisen lääkintöneuvoksen Artturi Nyyssösen (1892 – 1973) elämässä oli monia käänteitä. Nyyssösen ammatilliseen suuntautumiseen vaikuttivat nuorena sotavankileirilääkärinä ja kunnanlääkärinä koetut vuosien 1918 – 1920 pandemiat.

Nyyssösestä tuli teollisuuslääkäri ja hygieenikko. Tästä kokemuksesta oli hyötyä lääkintäeverstiluutnantin arvoon huipentuneella sotilaslääkärin uralla 1939 –1944. Ansiokkaista yleisesityksistä ja erityistutkimuksista (mm. sotapsykiatria) huolimatta jäi kuva, että lääkintä on saanut suomalaisessa sotahistoriassa turhan vähän huomiota painoarvoonsa verrattuna. Nyyssösen toiminta eri tehtävissä talvi- ja jatkosodan aikana osoittaa, että sotilaslääkintä ja joukkojen taistelukyvyn ylläpito oli muutakin kuin sotavammojen hoitoa leikkaamalla. Lisätutkimuksia aiheesta odottaessa kiitokset elämäkerran rahoittaneelle Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiölle ja kustantaja Docendo Oy:lle!

Julkaistu Kommentoi Jäkkäniska

Jäkkäniska. Julius Anselm Lyly (1856 – 1903) viipurilaisena lehtimiehenä ja paikallispoliitikkona

Anu Koskivirran ja Aleksi Mainion toimittama Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 (Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 21) julkaistiin syyskuussa 2019.

https://vsks.net/

Sosiaalisen median vallankumous ja polarisoitunut keskustelukulttuuri on nostanut huolta jyrkentyvistä kahtiajaoista ja ”vihapuheesta”. 1800- 1900-vaihteessa suomalainen yhteiskunta oli liikkeessä ja sanomalehdistö saavuttanut laajat kansankerrokset. Suhde Venäjään, edelleen jatkunut kielitaistelu ja nouseva työväenliike kiihdyttivät mieliä – ja keskustelun sävy oli sen mukainen. Nuorsuomalainen lehtimies Julius Anselm Lyly (1856 – 1903) oli aikansa näkyvimpiä ja jyrkimpiä sanankäyttäjiä. Hänen traagisesti päättyneen tarinansa voi lukea täältä: VSKS-toimitteet-21-LUKU-1-VEDOS-v1 (1).

Julkaistu Kommentoi Artturi Nyyssösen (1892 – 1973) elämäkerta

Vuosi 2019 on kulunut jyväskyläläisen lääkintöneuvoksen ja paikallisvaikuttajan Artturi Nyyssösen jalanjäljillä. Hän oli värikäs persoonallisuus, joka puuhaili siviiliammattinsa ohella monella muullakin elämänalueella, jopa höyrylaivayrittäjänä. Luvassa on juttua mm. Suomen futiksesta 1910-luvulla, Suomenlinnan vankileirihelvetistä 1918 ja keskisuomalaisen pikkukaupungin porvaristosta. Laajin kokonaisuus tulee käsittelemään Nyyssösen uraa sotilaslääkärinä 1939 – 1944. Yleneminen suojeluskuntalääkäristä lääkintäeverstiluutnantiksi oli harvinaista ja osoitus tietyistä johtajakyvyistä. Kenttäsairaaloiden ja joukko-osastojen arkistoja penkoessa tuli kuva, että lääkintähuolto ansaitsisi enemmänkin huomiota suomalaisessa sotahistoriassa.

Artturi Nyyssösen elämäkerran rahoittaa Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö ja teos ilmestyy 2020.

Julkaistu Kommentoi Kohtaamisia itärajalla

Suomen ja Venäjän 2018 vahvistettu rajankäynti kesti yli kymmenen vuotta ja jokaisesta rajapyykistä tehtiin erikseen molemmilla kielillä pöytäkirjat, joita allekirjoitettiin kolme vuorokautta (Helsingin Sanomat 7.6.2018).  Kuinka sama homma hoitui Täyssinän rauhassa 1595, voit lukea täältä: MatikainenKohtaamisiaNetti_pdf.