Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella monissa tehtävissä toiminut
kollegamme ja ystävämme Pasi Saarimäki on kuollut. Ihmisenä hän oli kerrassaan reilu kaveri. Hänessä yhdistyivät monet hyveet, kuten ahkeruus ja auttavaisuus. Arvojen kulmakivi oli muurattu suomalaisen maaseudun sydänmailla Alavudella. Aitona persoonallisuutena hän ei esittänyt muuta kuin oli tai poseerannut turhia. Pasilla oli vahva oikeudentaju ja hän asettui aina puolustamaan heikompia ja vähemmistöjä. Historioitsijana Pasi oli intohimoinen ja sai verraten lyhyeksi jääneen uransa aikana paljon kestävää aikaan. Pasin innostus suuntautui nimenomaan tutkimukseen, sillä kilpailu akateemisista tehtävistä tai muista meriiteistä ei häntä kiinnostanut. Väitöskirja ”Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit: esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla” (2010) olisi toki siihenkin pohjan antanut. Pasin näköiset pohjaismiehet harvemmin osallistuvat sukupuolentutkimuksen seminaareihin, mutta Pasi meni rohkeasti mukaan ja mikäs siinä, kun alan teoreettiset ideat näyttivät aineistossa toimivan. Väitöskirja on aiheeltaan inhimillisen elämän historian ytimessä ja latausmäärien perusteella lukijoita kiinnostanut. Tiukka työmoraali ei tarkoittanut itsensä liian vakavasti ottavaa yksiraiteisuutta. Pasi saattoi muistella jo itseironisesti tutkijauransa alun pahaa takaiskua, kun tiedekustantaja ei ottanutkaan nuoren tutkijan uraauurtavaa väitöskirjaa julkaisusarjaansa. Hänen kanssaan oli helppoa jakaa rehellisesti tutkijan arjen ja muunkin elämän nousuja ja laskuja.
Pasin tutkijaura jatkui korkeatasoisten akateemisten artikkelien julkaisun ohella tilaustöillä. Niillä ei paistatella valtajulkisuudessa ja leipä on tiukassa, mutta aiheiltaan paikalliset historiateokset ovat merkityksellistä työtä ja antavat äänen monelle. Keskipohjalaisen kulttuurivaikuttajan Viljo S. Määttälän elämäkerta ”Puhumalla puolelleen” (2017) on kypsä ja tieteellinen elämäkerta, joka avaa maakuntien Suomen huonosti tunnettuja vaikuttajaverkostoja. Osaavan ammattilaisen saivat historiansa tulkiksi myös Luhangan kuntalaiset ja Vihdin seudun karjalaiset. Viimeisenä Pasi taisteli – rahoituksen jo loputtua – maaliin Varkauden teollistumisen historiaa käsitelevän suurtyön, joka julkaistaan postuumisti.
Massiivinen tutkimus Varkauden teollisuuden historiasta.
On vaikea käsittää ja hyväksyä, että emme lounas- ja kahvipöydässä enää koskaan kuule Pasin teräviä poliittisia tilannekatsauksia ja vähäeleistä huumoria.