Gaudeamukselta tuli syyskuussa ulos Petteri Impolan ja Antti Räihän toimittama teos varkausrikollisuudesta varhaisella uudella ajalla (https://www.gaudeamus.fi/teos/varkaudet-varhaismodernissa-suomessa/). Kirjoittajana oli helppo tulla valmiiseen pöytään eli ahkerien toimittajien ja tasokkaan kustannustoimituksen ohjattavaksi. Aiheenani ovat varkaudet suomalaisilla maaseutukäräjillä 1500–1600-luvulla. Omaisuusrikollisuus on tutkimuksessa jäänyt usein väkivallan varjoon, vaikka omaisuudensuoja on iso kysymys yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle toimivuudelle. Palasin ensimmäistä kertaa laajemmin tämän aikakauden historiallisen kriminologian kysymyksenasetteluihin sitten väitöskirjan. Artikkeli erittelee oikeusjärjestelmän ja paikallisyhteisön suhtautumista varkauksiin, jolloin esiin nousevat ”oikeuden vallankumouksena” tunnettuna murrosaikana vielä vaikuttaneet vanhat sukuyhteiskunnan käytännöt ja paikalliset tavat.
Miellyttävä kokemus oli myös osallistua Olavinlinnan 550-vuotisjuhliin syyskuun alussa. Historiaseminaarissa asiantuntijat loivat katsauksen uusimpaan linnaa ja sen merkitystä käsittelevään tutkimukseen. Historiaseminaarin tallenne ja joukon jatkeena johdatus 1590-luvun dramaattisiin vaiheisiin Olavinlinnassa löytyy tästä: https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/p/tapahtumat.html?m=1
Olavinlinna, Viipurin linna ja Käkisalmen linna 1580-luvulla ruotsalaisten sotaretkiä kuvaavassa kartassa. Paikannimiä: Puruvesi, Kesälahti, Ännikänniemi, Latvasyrjä. (RA:Klaus Hermansson Flemingin kartta 1580-luku Skrivelser till konungen. Johan III).
Syksy jatkuu vielä asutushistorian parissa, kun yhdessä Heikki Rantatuvan kanssa työstettyä Iisalmen pitäjän 1750-luvun pitäjänkarttaa ja sitä varhaisempaa asutushistoriaa käsittelevää teosta runnataan julkaisukuntoon. Sitä odotellessa Jyväskylän lähialueiden asutus- ja rajahistoriasta kiinnostuneille keväinen Mustamäen sukuseurassa pidetty esitelmä: